Ajankohtaista

Toimintaterapiaa Sinun arkeesi - Merkityksellistä elämää omassa kodissa toimintaterapian tuella

14.1.2020
Vapaita asiakaspaikkoja toimintaterapiaan ja kotikuntoukseen Helsingin toimipisteessämme

Mukavaa alkanutta uutta vuosikymmentä 2020

Olen Heidi uusi toimintaterapeutti Toi.minna Oy:ssa, joka on Suomen Fysiogeriatrian tytäryhtiö. Samalla olen ensimmäinen toimintaterapeutti Toi.minnan Uudenmaan toimipisteessä. Minulla on työkokemusta julkiselta sektorilta toimintaterapeuttina 5 vuotta. Tämän lisäksi olen aiemmalta koulutukseltani lähihoitaja ja tehnyt töitä asiakkaiden kanssa lapsista vaareihin yli 7 vuotta.

Ammatillista kasvua ja itsereflektointia

Olen innokas oppimaan uutta ja kouluttautuminen on minulle sydämen asia. Itseni kehittäminen ja oman työn reflektointi ovat merkityksellinen osa työuraani. Kouluttautuminen erilaisten kehollisten menetelmien, tunnetyöskentelyn sekä luovien keinojen käyttöön asiakastyössä ovat olleet minun ammatillinen koulutuspolkuni tähän mennessä. Muun muassa rentoutus- sekä läsnäolo -harjoitteet, aistityöskentely, tunteiden tunnistaminen sekä tunnesäätely ja kirjoittaminen sekä maalaaminen ovat isoja palasia työssäni. Eri jatkokoulutusmahdollisuudet ovat mielen päällä ja tutkin jatkuvasti erilaisia uusia mielenkiintoisia koulutuksia.

Asenne ratkaisee

Näiden työvuosien kokemuksella voin jo sanoa, että aina riittää ammattitaidossa hiomista, työ tekijäänsä opettaa ja kuitenkin lopulta on aina tärkeintä oma asenne. Toimintatavat ja asenteet ovat usein kovin tiukasti kiinni eri malleissa toteuttaa kuntoutusta. Lisäksi erilaiset byrokraattiset rakenteet tekevät prosesseista jäykkiä. Mielestäni tarvitaan heittäytymistä uuden äärelle, uskallusta kriittiseen ajatteluun sekä kokeilemista – välillä onnistuen ja välillä erehtyen.

Läsnäolon merkityksellisyys

Vuorovaikutus, jossa panostamme läsnäolevaan kohtaamiseen – työkaluina ennakkoluulottomuus, vastavuoroisuus, avoimuus ja rehellisyys. On tärkeää aika ajoin miettiä ja pysähtyä sen äärelle, millaisia asioita tuomme mukanamme kohtaamistilanteisiin. Omat tavat olla vuorovaikutuksessa ovat isossa roolissa luottamusta sekä hyväksyntää rakennettaessa. Tähän tarvitaan aikaa ja tilaa. Lisäksi se vaatii rohkeutta toisinaan vain heittäytymistä tilanteisiin ilman tarkkaa suunnitelmaa ja askeleiden ottamista kuntoutujan tahdissa.Vuorovaikutus, läsnäolo ja kohtaaminen ovat kuntoutustyön keskiössä. Kuntoutujan kanssa yhdessä uteliaina ja yhteistyössä toimien saamme rakennettua yhteistä kuntoutumisen polkua, jolla pääsemme pysyviin muutoksiin kuntoutujan arjessa.

Kuntoutumiseen uusi näkökulma yhteistoiminnasta

Kuntoutus on varmasti monelle tuttu termi, usein se liitetään liikunnalliseen harjoitteluun tai ehkäpä jonkun tietyn kunto-ohjelman noudattamiseen. Osittain se on sitäkin, kuitenkin, kotikuntoutuksessa asiakkaan omat arjen toiminnot sekä niissä ilmenevät mahdolliset haasteet ovat keskiössä.Tarvitaan uudenlaiseen kuntoutusajatteluun yhdistyvää vuorovaikutusosaamista, reflektointia sekä runsaasti avointa ja rehellistä keskustelua, kuten ft Tuomola YAMK tutkimuksellisessa kehittämistyössään toteaa ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1410...=1&isAllowed=y ) .

Asiakas itse osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pääpaino kuntoutuksessa onkin siinä, minkä kuntoutuja itse nimeää merkittäväksi osa-alueeksi arjessaan. Yleensä tämä liittyy omatoimisuuteen, itsenäiseen pärjäämiseen. Siihen, että on itse osallinen omassa arjessaan. Siispä kuuntelemisen lisäksi meidän tulee terapeutteina mahdollistaa asiakkaan osallistuminen ja toiminta. Terapeuttisesta yhteistoiminnasta voit lukea lisää FL Toini Harran väitöskirjasta, https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/6... .

Tavoitteen ollessa kuntoutujalle merkityksellinen, hän motivoituu siihen huomattavan paljon paremmin kuin, jos se nimetään ulkopuolelta. Se voi olla vaikkapa pullataikinan teko ja pullien valmistus, turvallinen itsestä huolehtiminen (peseytyminen, pukeutuminen jne.), itsenäisen kaupassa käynnin harjoittelu, rohkaisu tärkeään harrastukseen palaamiseksi, sosiaalisen tapaamispaikan löytäminen sekä liikkeelle lähtö kodin ulkopuolelle, kannustaminen päivärytmin/rutiinien luomiseen tärkeiden asioiden aikaan saamiseksi, tuki käytännön asioiden hoitamiseen tai psyykkisten oireiden kanssa arjessa suoriutuminen.

Asiakkaan arki kuntoutumisen keskiössä

Kotiin tuotava kuntoutus on hyvin arkeen sidonnaista ja kuntoutujan omaan elämään sekä sen merkityksellisiin toimintoihin liittyvää. Lähtökohtana on aina kuntoutujan oma näkemys elämästään ja hänen toiveensa elämänsä parantamiseksi kuntoutuksen kautta. Kuntoutuja on vahvasti yhteistyössä mukana kaikessa kuntoutuksen päätöksenteossa, suunnittelussa ja arvioinnissa. Kotikuntoutus toteutuu hyvin joustavasti ja yksilöllisesti.( http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets... )

Sosiaalisella verkostolla on merkittävä rooli kuntoutujan arjessa. Siksi kuntoutujan lähipiiri huomioidaan aktiivisesti ja arkeen lisätään mahdollisuuksia vertaistukeen tai muihin sosiaalisiin kontakteihin, jos tilanne sen sallii. Ihmisen perustarve on kuulua johonkin, koska se vahvistaa tunnetta yhdessä olemisesta ja toimimisesta. Tekeminen ja oleminen tuovat kokemuksen siitä, että voi hyvin. ( http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/artikkeli/m... )Tärkeää on luoda toivoa, kannustaa sekä rohkaista. Saada kuntoutujan arki muodostumaan niin, että hän kokee elävänsä mielekästä hänen näköistään arkea.

Heidi Lindström, toimintaterapeutti Toi.minna Oy, heidi.lindstrom@toiminna.com puh. 050 3266 790 / 09 392 2302