Ajankohtaista

Tunnetaideterapia

29.1.2020
Täydentävää hoitoa, ei varsinaista terapiaa mutta menetelmänä käyttökelpoinen

”Tunnetaideterapiassa on kysymys itsensä löytämisestä, identiteetistä, tunteet ja oivallukset syntyvät omista ja toisten töistä.” (Antti Pietiäinen, keho- ja tunneterapioiden tutkija, kehittäjä ja opettaja, kairon instituutin perustaja, rehtori)

Opiskelemani tunnetaideterapia (TTT) pohjautuu Antti Pietiäisen kehittämään teoriaan tunteiden dynamiikasta (TUDY). Teoria perustuu siihen, kuinka ihminen reagoi kolmella eri tasolla: fyysisellä eli kehollisella (kehotuntemuksia: miltä kroppa juuri nyt tuntuu, onko jännityksiä, paineentunnetta, kipuja, kutinaa, puutumista tms. ), psyykkisellä eli tunteisiin liittyvällä (mikä tunnetila on päällä juuri nyt ) sekä mentaalisella eli ajatusten (tutkitaan ajatuksia kehotuntemusten ja tunnetilojen takana) tasolla. Näkemys perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen (bodymind), jonka mukaan kehoa ja mieltä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tässä ihmiskäsityksessä keskeistä on stressin käsite. On todettu, ettei stressi ole vain kehon ja ajatusten tila, vaan siihen vaikuttavat olennaisesti myös tunteet. Mm. kielteiset ajatukset lisäävät kielteisiä tunteita ja tunnesäätelyllä on iso merkitys stressin vähentämisessä tai jopa syntymisessä. https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo97123...

Tunteiden merkitys

Tunnetaideterapiassa puhutaan tunteista, niiden kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Niiden avulla löydämme itsemme, koska tunnetyöskentelyn kautta oivallamme asioita itsessämme ja elämässämme. Asiat saavat mittasuhteet ja löytävät merkityksensä. Tunnetaideterapiassa korostuu oma elämänkaarityöskentely sekä omassa suvussa sattuneet tapahtumat. Elämme pitkälti järjen sanelemana, tunteita on voitettava tai niitä on hallittava. Ulkopuolelta tulee paljon vaatimuksia toimia tai olla. Toisaalta, mitä enemmän yritämme niitä piilottaa sitä huonommin voimme. Tunteiden kohtaaminen onkin terveyden ja tasapainon ylläpitämistä. Ylen tiede-ekstrassa psykologi Katja Myllyviita kertoo neljästä perustunteesta avaten niiden merkityksiä kehollisesti sekä ajatuksen tasolla. Kuuntele ohjelmat tästä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/25/tunteet-i....Tunnetaideterapiassa tavoitteena on usein tunnesäätely, sekä tunteiden hyväksyminen ja kohtaaminen. Myös anteeksianto voi olla avainasemassa.

Lyhyesti tästä menetelmästä

Ennen maalaamista voimme tehdä kevyttä tunneliikuntaa, joka voi olla venyttelyä, pientä liikettä, hiljentymistä ja kehotuntemuksiin keskittymistä. Pysähtymistä, ankkuroitumista tähän hetkeen. Tunteet haluavat tulla nähdyksi ja sitäkautta hyväksytyksi. Tunnetaideterapiassa tunteet maalataan näkyviksi ja ne tunnistetaan käsin maalaamalla. Tämä johtuu siitä, että kämmenistä välittyy sensorisia tuntemuksia aivoihin ja näin ollen tunne avautuu helpommin. Sananmukaisesti taiteen tekeminen ei ole tarkoituksena, ennemminkin oivallukset maalatessa ja jälkikäteen purkutilanteessa ovat keskiössä. Usein tällaisesta konkreettisesta työstä on helpompi puhua tunnepuhetta kuin selittämällä tilannetta ilman maalausta. Tunnetaideterapian toteutuessa ryhmämuotoisena, saamme kokemuksen luottamuksesta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Siitä, että tunteemme on hyväksytty ja luvallinen.

Lopuksi

Asiakkaaksi voi tulla kuka vaan – mahdollisimman matalalla kynnyksellä yksilö- tai ryhmäterapiaan. Tämä menetelmä on tarkoitettu täydentäväksi hoidoksi, se ei korvaa lääketieteellistä hoitoa. Nimestä huolimatta kyseessä ei varsinaisesti ole terapia, mutta sen myötä ja oivallusten kautta tällä on vahvasti terapeuttisia vaikutuksia. Ohjaaja on mukana ryhmässä yhtenä ryhmän jäsenenä, ei siis terapeuttina. Keskiössä on luottamus siihen, että kaikki elämässä etenee omalla painollaan ja juuri sillä tavalla kuin kuuluu. Jokainen meistä saa tämän menetelmän kautta keinon oman itsensä parempaan ymmärtämiseen ja tunteiden käsittelemiseen.

Heidi Lindström, toimintaterapeutti toi.minna Oy, heidi.lindstrom@toiminna.com, puh. 050 3266 790