Ajankohtaista

Tunnetaidot

5.2.2020
Vinkkejä omaan arkeen

Opiskelen tällä hetkellä tunnetaideterapeutiksi (TTT) Kairon instituutissa, josta voit lukea aiemmasta blogitekstistäni http://toiminna.com/ajankohtaista/tunnetaideterapi.... Lisäksi työnantajani lisäkoulutti toimintaterapeuttejaan Maikku Tammiston ja Toiminta-akatemian johdolla joulun alla Zones of Regulation ohjelman käyttöön http://toiminna.com/ajankohtaista/toiminnan-terape.... Minua on henkilökohtaisesti kiehtonut tunteet ja tunteiden näkyminen keho-oireina jo pitkään. Asia on kiinnostava myös ammatillisesti, koska asiakkaat, joilla on haasteita omien tunteiden kohtaamisessa sekä niiden säätelyssä, ovat lisääntyneet merkittävästi.

Olemme tulleet aiempaa enemmän tietoisiksi tunnetaidoista ja itsesäätelytaidoista median kautta tulevan aktiivisen julkaisemisen myötä. Hyvä niin. Myös päättäjätasolla tähän aiheeseen on herätty, sillä niiden opettelu on lisätty uuteen opetussuunnitelmaan ja niitä on alettu aktiivisemmin harjoittelemaan sekä päiväkodeissa että kouluissa. Tunnetaitojen opettamisen kautta pystytään vahvistamaan lasten ja nuorten itsetuntemusta sekä itsetuntoa. Niiden kautta elämänhallinta ja yleinen hyvinvointi paranee. Myös kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä, kun oppilaat oppivat tunnistamaan tunteita itsessä sekä toisissa. Oulun Laanilan lukiossa vietettiin yökoulua tunnetaitojen parissa, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2612... .

Käsitteestä tunnetaito

Tunnetaito on käsitteenä hyvin moninainen sekä laaja. Se kuuluu itsesäätelytaitoihin siinä missä vireys- ja aktiivitason sääteleminen, toiminnanohjaus ja käyttäytymisen sekä impulssien säätely. Nämä taidot muokkautuvat läpi elämän. Ne myös liittyvät olennaisesti kaikkeen toimintaamme ja hyvinvointiimme vielä aikuisenakin. Kun tunnetaidot ovat hyvät, meille ei tule erilaisten tilanteiden takia pulmia vaan selviämme pienistä vastoinkäymisistä ja osaamme kuunnella omia tarpeitamme. Tunnetaitojen avulla pystymme säätelemään voimakkaita tunteita niin, että toimimme jollakin muulla tavalla kuin minne voimakas tunne ohjaa. Tunne itsessään on usein ohimenevä ja kestoltaan lyhyt reaktio. Tunteet ovat sallittuja, mutta se miten niiden pohjaltatoimitaan on asia erikseen.

Tunnetaidoista puhuttaessa tarkoitetaan kykyä tunnistaa (kehoreaktiot apuna), havaita (itsessä sekä muissa), nime (sanat, puhe), ilmaista (ilmeet, eleet, olemus), ymmärtää ja säädellä (hallinta, annostelu, itsehillintä)tunnereaktioitaan sekä toimia jollain lailla niiden kanssa. Toisaalta siihen sisältyy myös vuorovaikutustaidot ja kyky empatiaan. Tunnetaitojen avulla ihmiselle kehittyy sisäinen turvallisuudentunne, terveet rajat sekä arvostava suhtautuminen niin itseensä kuin muihin ihmisiin.

Varhaisten vuosien merkitys

Kolmen ensimmäisen elinvuoden merkityksellisyyttä korostetaan ihmisen kehityspsykologiassa hyvin paljon. Puhutaan persoonallisuuden kivijalasta ja perusluottamuksen, itsekontrollin sekä perusoppimismotivaation syntymisestä. Hyvä ja turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin sekä muihin hoitaviin aikuisiin ja läheisiin on todella merkittävä suhde ja luo lapselle luottamusta olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kasvattajilla oli tärkeä rooli tunnetaitojen perustan luomisessa. Oppiakseen säätelemään tunteita lapsi tarvitsee vanhemman opettamaan sen hänelle.

Lapsi kasvaa ja oppii vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hän harjoittelee seuraamalla aikuisten tapaa toimia ja olla, ilmaisemalla omia mielipiteitään ja leikkiessään. Lapsi käyttää aikuisen tunteita oman olemisen, käyttäytymisen ja oppimisen säätelyn ja jäsennyksen työvälineenä. Lapsi kyllä tunnistaa emootiot aikuisen ilmeistä, eleistä ja olemuksesta, mutta ei itse osaa niitä vielä nimetä tai hallita. Näin ollen tunteista puhuminen ja sanoittaminen aikuisen toimesta on ensiarvoisen tärkeää. Tunteiden näkökulmasta aivan varhaisessa vaiheessa lapsen kokema hoitajan herkkyys vastata myönteisesti hänen tunneilmaisuunsa (riippumatta siitä ovatko ne positiivisia vai negatiivisia) on oleellisinta turvallisen kiintymyssuhteen muodostumisessa. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu, kyky arvioida tunteita sekä kokea omat tunteet perustelluiksi ja mielekkäiksi ovat pienen lapsen terveen tunnesäätelyn harjoittelun perusta.

Vanhemmuus

Kuten jo aiemmin kirjoitin, tunnetaidot ja itsesäätelytaidot ovat koko elämän mittainen matka. Lisähaasteen vanhemmuuteen tuo erilaiset odotukset ja ajatusmallit, jotka istuvat meissä hyvin sitkeinä. Tästä hyvä vääristynyt ajatusmalli on esimerkiksi se, ettei voimakkaita tunteenpurkauksia näytetä – ainakaan julkisesti. Voimakkaiden tunteiden ilmaisu saatetaan kokea huonoksi kasvatukseksi tai käytökseksi. Tästä syystä vanhemmat usein reagoivat ei-toivottuun käytökseen eivätkä tunteeseen sen taustalla, joka tulisi kohdata ja tulla nähdyksi. Samaan aikaan kun kohtaa lapsen tunteet sekä sanoittaa niitä voi hyvin asettaa odotuksia siitä, miten julkisilla paikoilla käyttäydytään.Tämä on otettava huomioon myös vanhempana tai kasvattajana, koska tunteista puhuminen ei välttämättä ole meillekään helppoa.

Tunteista ei ole totuttu suomalaisessa yhteiskunnassa puhumaan ja niiden käsittelystä ei ole ollut aiemmin samanlaista tietoa kuin mitä nykypäivänä on. (https://www.aamulehti.fi/a/200941580) Itseään kohtaan kannattaa olla armollinen ja hyväksyä se, että opettelu tosiaan jatkuu koko eliniän. Omia tunnetaitoja kannattaa harjoitella, jotta oma elämänlaatu kasvaa, omat tarpeet tulevat näkyviksi ja samalla pystyy olemaan apuna omalle lapselleen. Tässä muutama vinkki:

Lyhyt harjoitus vanhemmalle

  • Hyväksy tunteesi, älä paina niitä alas.
  • Tunnista tunteesi kehossasi, nimeä se. Mieti, onko tunteen taustalla joku tarve, esim. nähdyksi tai kuulluksi tuleminen.
  • Ota käyttöön joku konkreettinen keino esim. hengitys tai voimalause, jolla säätelet tunnettasi ja lopulta saat tunteen lievittymään.
  • Vasta sitten reagoi ja mahdollisesti ratkaise tilanne miettimällä, miten tarve tyydytetään jatkossa.

Vinkkejä lapsen kanssa

  • Lapsen tunnetaakan keventäminen: rauhoittaminen, riemuitseminen yhdessä.
  • Kohtaa aina ensin tunne, sanoita se ja kuuntele, mitä lapsi kertoo.
  • Miltä tunne tuntuu kehossa. Hengitysharjoitteet, esim. uloshengityksen pidentäminen kohti kyseistä paikkaa kehossa.
  • Kehollisten keinojen hyödyntäminen esim. keinuminen, hyppiminen
  • Vasta viimeisenä lähde ratkomaan tilannetta. Voitte yhdessä miettiä, mistä tunteesta on kyse ja mistä se johtuu. Esimerkiksi kuinka suuri ongelma kyseessä on. Lopuksi pohdintaa miten jatkossa toimitaan vastaavassa tilanteessa.

Toimintaterapian mahdollisuuksista lyhyesti

Toimintaterapiassa lapselle mielekäs toiminta on keskiössä jokaisella terapiakerralla. Lapselle tämä on usein leikin kautta harjoittelua, nuorelle mahdollisesti jotakin itsenäistymiseen liittyvää, kuten itsenäistä ruoanlaittoa. Keskiössä toimiminen, tekeminen. Sitä kautta tavoitteiden mukaisesti harjoitteleminen ja itseensä tutustuminen sekä oppiminen. Lasten toimintaterapiassa lähdetään perhekeskeisestä toimintatavasta, jossa parannetaan vanhempien luottamusta omiin kykyihinsä kasvattajina ja korostetaan perheen omaa päätöksentekoa siitä, mikä heille on parhaaksi. Tämän avulla vastataan parhaiten perheen toiveisiin ja tarpeisiin.

Toimintaterapeutti keskustelee arjen konkreettisista tilanteista perheen kanssa ja samalla yhdessä heidän kanssaan miettii tilanteiden ennakointia sekä pohtii soveltuvia toimintatapoja. Käydään yhdessäpi ja harjoitellaan käytännössä rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja. Tehdään mahdollisesti mentalisaatioharjoituksia, sanoitetaan tunteita ja tilanteita, hyödynnetään mallintamista, käytetään psykoedukaation menetelmiä sekä korostetaan positiivisen ajattelun ja palautteen merkitystä. Pohditaan tilanteiden syy-seuraussuhteita ja mietitään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Tehdään pieniä tavoitteita arkeen, annetaan kotitehtäviä, tarjotaan materiaalia aiheesta ja hyödynnetään erilaisia olemassa olevia materiaaleja, kuten tunnekelloa tai toiminnanohjauksen kuvia. Toimintaterapiassa voidaan käyttää myös Zones of Regulation menetelmää, jonka saralla kouluttautumisesta kirjoitin täällä http://toiminna.com/ajankohtaista/toiminnan-terape...Toimintaterapeutin rooli on myös aktiivisesti monialaisesti konsultoida ja neuvotella perheen muun verkoston kanssa.

Heidi Lindström, toimintaterapeutti toi.minna Oy, heidi.lindstrom@toiminna.com, puh. 050 3266 790